Pohdintaa

Ajatuksia ennen leiriä

Ennen leiriä ajatukset olivat hiukan sekaisin. Jännitti, stressitaso oli korkealla sekä pakko myöntää jopa pelotti. Siitä oli kuitenkin jo kulunut aikaa, kun viimeksi tuota englanninkieltä oli päässyt käyttämään. Stressitaso oli korkealla, vaikka en sitä itselleni halunnut myöntää. Oli kuitenkin kyse yhdestä opiskelun suurimmasta asiasta: kehitystehtävästä.  Pelotti se, että miten oikeasti aion selvitä. Miten oikeasti pystyisin olemaan iloinen ja positiivinen ohjaaja koko kymmenen päivän ajan. Muistan elävästi sen hetken, kun saavuimme Hyvärilään. Eipä siinä kauhean hyvin nukuttanut ennen leirin alkua. Ajatukset olivat tasapainoisemmat kun sai juteltua Leean kanssa leirin kulusta.
-Julia

Innostuin ajatuksesta heti, kun kuulin, että minulla olisi mahdollisuus päästä mukaan toteuttamaan leiriä. Ilmassa oli kuitenkin pitkään epävarmuutta leirin toteutumisesta. Jännitin kovasti, ettei leiri saisikaan rahoitusta ja jäisi toteutumatta. Saadessani vihdoin varmistuksen leirin toteutumisesta olin toisaalta huojentunut ja todella innoissani, toisaalta sain lukuisia uusia jännittämisen aiheita. Itseäni, monilla kansainvälisillä leireillä olleena, kiehtoi kovasti ajatus päästä kokemaan leiriä ohjaajan näkökulmasta. Paloin myös halusta olla mukana kansainvälisessä toiminnassa pitkästä aikaa, käyttämään ja kehittämään englanninkielen taitojani sekä tutustumaan uusiin ihmisiin. Yritin valmistautua leiriin mahdollisimman hyvin, sillä huolellinen valmistautuminen lievittää myös stressiä. Siitä huolimatta mielessä pyörivät jännitys ja pelkokin monista asioista. Mieltäni askarrutti, kuinka kykenisin luomaan ja pitämään yllä auktoriteetin, kun leiriläiset olivat lähellä omaa ikääni ja monet myös vanhempia. Teatteriopintojen takia aktiivinen ohjaaminen on jäänyt vähemmälle lähiaikoina, joten rutiineissa oli senkin vuoksi hieman hakemista. Suuri stressitekijä oli toki myös, että kyseessä oli kehitystehtävä/opinnäytetyö, viimeinen suuri projekti ennen valmistumista. Jo opinnäytetyö sanana sai sykkeen kohoamaan. Pelkäsin, kuinka kykyni oikein riittäisivät näinkin suuren kokonaisuuden toteuttamiseen - suuremman kuin mikään aikaisempi. Talviloma kuluikin tällä kertaa enimmäkseen kirjoittelun ja suunnittelun merkeissä. Leean kanssa tuli oltua yhteyksissä useampaan otteeseen ja hänen kannustavuudestaan sain lisää virtaa tekemiseen.
-Inka

 

Ajatuksia leirin jälkeen

Ensimmäiset ajatukset taisivat olla leirin jälkeen: " Jes, ohi on ". Oli todella pitkä viikko takana, töitä oli paiskittu ankarasti, eikä tullut nukuttuakaan älyttömiä määriä. Tietenkin haikeus täytti myös mielen, sillä leirillä kerkesi tulla tutuiksi monkin nuori. Sain leiriltä uusia ystäviä, joihin olen ollut yhteydessä. Ilman niin hyvää työporukkaa ei olisi leiristä tullut samanlaista. Iso kiitos siis koko työporukalle, mutta etenkin Leealle, joka jaksoi tsempata aina viime metreille asti. Nyt kun leiristä on kulunut jo aikaa, osaan katsoa sitä erilaisesta näkökulmasta.  Ymmärrän nyt paremmin kuinka paljon aikaa, rahaa ja hermoja känsäinvälisen leirin suunnitteluun menee. Olen silti äärimmäisen onnellinen, että sain osallistua leirille. Varmasti yksi hienoimpia kokemuksia ohjaajana ja ihmisenä, kiitos.
-Julia

Jo leirin loppupuolella mieleen nousi ajatus: "Voi ei! Kohta tämä on ohi!". Tiiviin leiriviikon jälkeen "normaaliin elämään" palaaminen tuntui kummalliselta ja vaikealtakin. Kun on viettänyt kymmenen päivää tiettyjä rutiineja noudattaen ja nähnyt joka aamu samat kasvot, ottaa muutokseen sopeutuminen aikansa. Luonnollisesti olo oli haikea, mutta toki myös helpottunut tiiviin työrupeaman jälkeen. Ennen kaikkea olen kuitenkin kiitollinen ja iloinen kokemastani. Leirin myötä sain paljon uusia ystäviä ja hienoja uusia kokemuksia. Opin myös paljon itsestäni ja muista. Viikko kasvatti niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin Tarkemmin oppimiskokemuksistani kerron seuraavassa osiossa. Suuri kiitos kuuluu myös työryhmälle ja hyvälle ja positiiviselle työilmapiirille sekä erityisesti kaikkia lankoja käsissään pitäneelle Leealle. Ilman hvyää tiimiä ei leiri olisi onnistunut. Nyt, kun leirin loppumisesta on vierähtänyt enemmän aikaa, alkaa halu tehdä lisää jo poltella mielessä. Kuten sanotaan: nälkä kasvaa syödessä.
-Inka

 

Yhteisten tavoitteiden täyttyminen

Tavoitteet täyttyivät hyvin leirillä. Nuoret ymmärsivät erilaisuuden rikkauden ja kohtelivat toisiaan tasavertaisesti. 

Missä ja miten onnistuin? Mitä opin?

Aina voi oppia uutta ja kehittyä niin ihmisenä kuin ohjaajanakin. Minua jännitti kovasti puhua englantia leirin ensimmäisinä päivinä, mutta sain heti hyvää palautetta omasta kielitaidostani, mikä antoi rohkeutta uusiin haasteisiin ja keskustelutilanteisiin. Uskalsin kohdata nuoret yksilöinä ja onnistuin siinä erityisen hyvin. Sain paljon hyvää palautetta positiivisesta asenteestani sekä kuuntelutaidoistani. Menin rohkeasti juttelemaan nuorten kanssa ja moni tulikin leirin loppupuolella kertomaan miten tärkeää se heille oli. Ohjasin myös ryhmätilanteita, mutta mielestäni olisin voinut ottaa niistä enemmän vastuuta. Otin myös huomioon muiden ohjaajien mielipiteet, sekä keskustelin heidän kanssaan pitkin leiriä. Hoidin mielestäni omat tehtäväni vastuullisesti ja kysyin usein olisiko jotain missä voisin auttaa. Kolilla ollessamme johdin määrätietoisesti nuotion kasaamista sekä muita erätaitoja. Oli hienoa kuulla nuorilta palautetta siitä, kuinka olin heidän mielestään luotettava ohjaaja, jolle voi puhua mistä tahansa.

Olympialaisissa oma rastini onnistui hyvin. Moni ohjaaja kehui sitä yksinkertaiseksi mutta toimivaksi, minkä koin hyvänä asiana. Nuoret pitivät siitä, sillä se oli heidän mielestään ryhmän ikäjakaumaan nähden sopiva. Omasta mielestäni suoriuduin hyvin olympialaisten suunnittelussa sekä toteutuksessa. Kehittäisin omaa rastiani niin, että pitäsin kiinni sovituista säännöistä paremmin ja rajaisin alueen jolle ei saa astua. Olympialaisten lajeja olisi voinut miettiä kohderyhmään sopivammiksi sekä aikataulutuksesta sopia paremmin.

Totta puhuakseni minulla ei ollut kauheasti käsitystä siitä, kuinka paljon aikaa ja rahaa kansainvälisen leirin toteuttamiseen tarvittaisiin. Olin häkeltynyt kuullessani miten hurjasti rahaa leiriin oli käytetty. Osaan arvostaa ihmisten työpanosta enemmän oltuani mukana tälläisessä projektissa. Pystyin pitämään hermoni kasassa ja olin yllättynyt kuinka tyyni olin koko leirin ajan.Solmin uusia suhteita, sain mahtavia kokemuksia sekä opin olemaan parempi ohjaaja. Pyrin ottamaan kaiken irti palautteesta ja kehittämään itseäni yhä uudestaan, sekä löytämään sieltä asioita joilla jaksaa eteenpäin.
-Julia


Oppiminen on aina prosessi, eikä sitä itse heti huomaakaan, mitä kaikkea on oppinut. Leiri kuitenkin antoi paljon sekä onnistumisenkokemuksia, että oppimistilanteita, myös erehdyksen kautta. Onnistuin mielestäni hyvin yksilön kohtaamisessa. Leiriviikon aikana kävin läpi useita hyviä keskusteluja leiriläisten kanssa. Myös ryhmänhallintataidoissa koen kehittyneeni paljon. Omat tehtäväni hoidin parhaani mukaan vastuullisesti ja huolellisesti ja kykenin toimimaan myös tiimin jäsenenä. Ryhmätilanteissa ja yhteisissä palavereissa otin kaikkien mielipiteet huomioon ja toin parhaani mukaan esille myös oman näkemykseni. Omista ohjauksistani eniten hyvää palautetta sain lauantain painting workshopista, joka omasta mielestänikin sujui hyvin ja johdonmukaisesti. Erityisen hyvää palautetta sain muilta ohjaajilta siitä, kuinka paljon olin leiriviikon alkuun nähden kehittynyt ohjaajana mm. ryhmän haltuunotossa. Leiriläiset pitivät kovasti siitä, että tiiviin ohjelman seassa oli yksi päivä, jonka sai viettää rennommin maalailun parissa. Tarvikkeiden paikalleen laiton ja valmistelun organisoinnin olisin kuitenkin voinut hoitaa vielä aikaisemmin ja järjestelmällisemmin. Työpajassa tulivat esille mukavasti sekä kulttuuriset erityispiirteet että ihmisten samankaltaisuus kulttuurista riippumatta. Olin etukäteen ottanut selvää kulttuurien erikoispiirteistä ja koin sen hyödylliseksi kohdatessani eri maiden nuoria. Olen tyytyväinen, että uupumuksesta ja väsymyksestä huolimatta säilytin positiivisen ja iloisen asenteen ja olemuksen koko leirin ajan. Vaikka englanniksi ohjaaminen ei oikeastaan jännittänyt, oli kielitaidosta ja lausumisesta mahtavaa saada positiivista palautetta ja kehittyä entisestään ja opin uusia sanoja. Leiri sytytti jälleen kipinän päästä puhumaan lisää englantia. Kehityin myös paljon "smalltalkissa" mm. työpajojen aikana. Minun tulisi pohtia rajaa tarpeellisen ja liian "hyysäämisen" välillä ikäryhmän mukaan. Aikaisemmin olen saanut palautetta, etten anna tarpeeksi neuvoja. Tällä kertaa tilanne oli päinvastainen. Osa leiriläisistä oli kokenut, että opastin välillä liiankin kädestä pitäen. Vielä pitäisi löytää se kultainen keskitie.

Olympialaisista tuli omalta osaltani pieni kaaos ja siinä tilanteessa periaatteessa selvät - ehkä jopa liiankin itsestään selvät - turvallisuusasiat pääsivät hieman unohtumaan. Itsestään selvältäkin tuntuvat asiat tulisi käydä etukäteen ajatuksen kanssa vielä tarkemmin läpi ja käytännön valmisteluja tehdessään suunnitella myös käytännön turvallisuusohjeistus selkeästi. Olympialaisten rastiani jälkeenpäin tarkastellessani tekisin siihen paljonkin muutoksia. Ensinnäkin yhdelle pisteelle oli ahdettu liikaa kaikkea. Jos voisin suunnitella pisteen uudestaan, tekisin siitä paljon yksinkertaisemman. Hämähäkinseitin jättäisin kokonaan pois rastilta, jossa otetaan aikaa, sillä kiireen tuntu sotii harjoitteen tavoitteita vastaan. Hämähäkinseitin kaltaisessa harjoitteessa ei tulisi kiinnittää lainkaan huomiota nopeuteen, vaan tärkeää on ryhmätyöskentely ja huolellisuus. Nopeuteen pyrkiminen lisää helposti myös riskitekijöitä. Lisäksi panostaisin moniosaisen radan sijaan yhteen tai kahteen harjoitteeseen tarkasti. Voisin esimerkiksi tehdä pariesteradasta pidemmän ja vaativamman ja lisätä leijulautaan haastetta. Voisin myös pohtia palvelevatko parit tavoitteita vai olisiko koko ryhmän yhteen sitominen parempi ratkaisu tiimityötaitojen kehittämisen kannalta. Suunnitteluun lähdin myös hieman virheellisistä lähtökohdista. "Mitäs kaikkea hienoa tähän yhteen ohjelmaan saisikaan mahtumaan" -näkökulman sijaan tulisi muistaa, että yksinkertainen ja selkeä kokonaisuus on yleensä se kaikkein paras. Myös käytännön valmisteluihin paikanpäällä tulee aina varata riittävästi aikaa, vaikka suunnitelmat olisivat paperilla kuinka tarkat tahansa.

Kolilla käydessämme huomasin, että erätaitoni vaativat kehittämistä ja kertausta, jotta ne tulisivat selkärangasta ja välttyisin turhalta sähläämiseltä. Niitä pitäisi vaan käyttää säännöllisesti, jotta ne säilyisivät hyvin muistissa.

Opin myös ymmärtämään, miten suuri projekti kansainvälisen leirin suunnittelu ja toteutus on ja kuinka paljon aikaa, vaivaa ja rahaa siihen kuluukaan ja siihen tarvitaan yllättävän monen ihmisen työpanosta. Näin suuren kokonaisuuden parissa työskentely vaatii myös paljon järjestelmällisyyttä. Siinä kehityinkin paljon, mutta kehitettävää on edelleen. Sain myös keinoja saada hermoni kestämään ja pitää itseni kasassa koko tiiviin leiriviikon ajan, sillä kyseinen työ on myös sekä henkisesti että fyysisesti kuluttavaa. Oli hienoa saada paljon palutetta eri tahoilta. Pyrin kehittämään toimintaani kritiikin perusteella ja olen kehittynyt kyvyssä poimia siitä oleelliset asiat. Ymmärrän, ettei kaikkia voi miellyttää ja pyrin jättämään turhat negatiiviset kommentit ja möläytykset omaan arvoonsa.
-Inka

 

Mitä seuraavaan kertaan?

Mainitsinkin jo kehitettäviä asioita aiemmin mutta tässä vielä muutama. Seuraavalle kerralle ottaisin enemmän tapaamisia ennen leiriä ohjaajien kesken. Olisi ollut mukava tietää paremmin esim. leirin päivärungosta. 

-Julia


Edellisessä osiossa mainitsinkin jo useita kehittämiskohteita- ja ideoita. Niiden lisäksi ohjaajien keskinäisiä tapaamisia olisi hyvä olla enemmän jo suunnittelun alkuvaiheessa ja niitä olsi hyvä olla säännöllisesti koko suunnittelun ajan, että kaikk pysyisivät ajantasalla siitä, missä mennään, Toki on mahdotonta, että eri maiden ohjaajat tapaisivat toisiaan useasti, mutta ainakin Suomen tiimi voisi keskenään tavata useammin.

Mieleen heräsi myös ajatus, että jonkinlainen leirikansio tai vastaava paketti voisi olla hyödyllinen jatkoa ajatellen. Paketti voisi sisältää mm. puolivalmiita päivärunkoja ja yksittäisiä ohjelmia leirin eri ajankohtiin. Lisäksi paketissa voisi myös olla työkaluja ohjaajien henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä sisältöjä ja ohjeita leiriläisten etu- ja jälkikäteistapaamisiin. Siihen kerättäisiin materiaalia, jokaisesta järjestetystä leiristä ja se päivittyisi jatkuvasti. Olisi todella käytännöllistä, jos kaikki materiaali löytyisi helposti yhdestä paikasta.
-Inka