Maasta se pienikin ponnistaa
Tästä se nyt sitten lähtee. Elämäni ensimmäinen kerta, kun kirjoitan blogia. En tunnetusti ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten tämänkin opettelu otti aikansa. Matka tähän pisteeseen kulkikin yllättävän monien pulmien ja kysymysten kautta:
Mistä löydän blogimme?Kuinka pääsen muokkaamaan sitä?
Mistä löydän blogin välilehdet?
Jos kirjoitan tähän, poistanko jo kirjoitetun tekstin?
Onneksi asiassa kokeneempana ihana työparini ja rakas ystäväni Juuli osasi auttaa ja oli kärsivällinen, vaikka esitin ehkä tyhmiäkin kysymyksiä. Hänen vinkeillään ja neuvoillaan pääsin alkuvaikeuksista huolimatta hommaan käsiksi.
Viikonlopun mietteitä
Juuli jo kertoikin tarkemmin viime viikonlopun ohjelmasta, joten en itse lähde sitä tähän nyt yksityiskohtaisemmin avaamaan.
Rehellisesti sanottuna ensimmäinen yhteinen suunnittelupalaveri muiden maiden ohjaajien kanssa jännitti kovasti. Mietin pääni puhki, kuinka meidät ja suunnittelemamme ideat otetaan vastaan. Myös omassa päässäni oleva yleiskuva leirin kokonaisuudesta ja oli vielä melko puutteellinen ja epäselvä. Näköjään kahden päivän viisaiden päiden yhteen lyöminen voi tehdä ihmeitä päänsisäiselle sekasotkulle. Stressikäyrää laski huomattavasti, kun kuviot selkiintyivät ja kokonaisuus hahmottui sekä omat ideat saivat positiivisen vastaanoton.Tästä on hyvä lähteä avoimin mielin ja varmalla pohjalla eteenpäin.
-Inka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti